Kotimaiset legal tech ja legal design -palvelut samalla kartalla
Viimeisin ”Legal Tech & Legal Design in Finland 2025” –kartta julkaistiin torstaina 28.8.2025 EY Law:n mahdollistamassa Legal Tech Glögit –tilaisuudessa. Kartalta löydät jälleen kätevästi alan tärkeimmät toimijat Suomessa. Kotimaisten palveluiden taso on noussut maailmanluokkaan. Iso kiitos siitä kuuluu yrityksille ja ihmisille, jotka ovat kartan palveluita ostamalla mahdollistaneet kehityksen. Pääviestimme on edelleen, että kotimaisia palveluita kannattaa suosia – siitä hyötyvät kaikki.
Päivitimme kartan Kaisa Kromhofin kanssa jo kuudetta kertaa. Muutokset ovat lyhyesti seuraavat:
- Uudet toimijat: Adeu, AMV ja Vastuu Group.
- Muutokset kategorioissa: Lawder ja Privaon.
- Uudet kategoriat: Board portals kategoria on nyt Board portals & virtual data room.
- Muut muutokset: Kartan toimijat ovat nyt kaikissa kategorioissa aakkosjärjestyksessä.
Tekoälykehityksen ja teknologiapalveluiden kehitysvauhti on huikea. Palveluiden ostajille saattaa siksi olla työlästä löytää itselle sopiva ratkaisu. OIkeusteknologia ja -muotoilupalveluiden listaamiselle on tästä johtuen tarvetta. Uniikiksi kartan tekee lakialaan keskittyvien teknologiatoimittajien ja oikeusmuotoilijoiden tuominen samalle kartalle.
Toivomme, että kartta auttaa kaikkia lakialan kehittäjiä tekemään entistäkin tiiviimpää yhteistyötä. Digitalisaatiohan on joukkuepeliä.
Mia Ihamuotilan ja Heikki Ilvessalon keskustelu muotoilun ja teknologian liittymäkohdista
Sain ilokseni tilaisuuden haastatella Mia Ihamuotilaa erityisesti oikeusmuotoilijoiden ja teknologiatoimittajien yhteistyön näkökulmasta. Toivottavasti saat kartan linkkien takaa löytyvistä upeista palveluista ja keskustelustamme inspiraatiota oman ja tiimisi työn kehittämiseen.
Mia Ihamuotila on Legal Tech & Design -juristi Castrén & Snellmanilla, jossa hän työskentelee erityisesti tietosuojaan, tekoälysääntelyyn ja kyberturvallisuuteen liittyvien oikeudellisten kysymysten parissa. Samalla hän johtaa toimiston juridisen muotoilun ja tekoälymuutoksen kehitystyötä, yhdistäen oikeudellisen asiantuntemuksen teknologiaan ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun.
Mia toimii myös Legal Design Finland ry:n hallituksen puheenjohtajana ja johtaa kansainvälisesti arvostettua Legal Design Summitia, joka on yksi maailman johtavista oikeusmuotoilun ja juridiikan innovaation tapahtumista. Hänet tunnetaan monialaisesta otteestaan ja rohkeasta työstä juridisen alan uudistamiseksi.
💬 Heikki
Hei Mia, upeaa että sinulta järjestyi aikaa tähän keskusteluun siitä miten yhteistyö legal tech ja legal design -toimijoiden kesken voisi hyödyttää kaikkia lakialan toimijoita.
Olet mukana todella monessa Legal Design Summitin järjestäjänä, puhut maailmanlaajuisesti tapahtumissa, kuten Legal Tech Talkissa viime kesänä ja arki Cassulla on myös vauhdikasta. Välillä mietin miten ehdit kaikkeen mukaan. Todella hienoa, että sinulla oli aikaa tähänkin!💬 Mia
Kiitos Heikki! Tuntuu etuoikeudelta saada pysähtyä hetkeksi ja jakaa ajatuksia yhdessä. Minulle nämä keskustelut ovat tapa hengittää syvempään ja nähdä oman työn isompi kuva.💬 Heikki
Kertoisitko lyhyesti, mitä sinulle kuuluu juuri nyt. Mistä olet erityisesti innostunut omassa työssäsi tällä hetkellä ja mitä odotat syksyltä?💬 Mia
Juuri nyt inspiroidun eniten siitä, että AI:n ja muotoilun mahdollisuudet muuttuvat todeksi – ei vain yksittäisinä kokeiluina, vaan aidosti osaksi arkea – sekä muutosjohtamisessani, että juristin roolissani.
Syksyltä odotan ennen kaikkea yhdessä tekemistä: Legal Design Summit ja BrainFactory, asiakastyöpajat, AI-strategian kehittäminen, Juristiliitolle järjestämämme Legal Transformation –webinaarisarja, uudet kumppanuudet ja arjen innovaatiot tekevät tästä vuoden loppupuolesta erityisen innostavan.
💬 Heikki
Legal Tech House -viitekehys on ollut Legal Tech Glögit -verkoston transformaatiokeskustelujen perusta jo vuosia (Katso postaus verkostosta). Se auttaa hahmottamaan digitalisaatiota kokonaisvaltaisesti, korostaa asiakasarvon luontia ja nostaa palvelumuotoilun keskiöön. Ajattelin käyttää sitä keskustelumme punaisena lankana.
Rakenna teknologiamyönteistä kulttuuria
Aloitetaan siis organisaatiokulttuurista, joka on monissa verkoston dialogeissa todettu perustukseksi onnistuneelle digitransformaatiolle.
Miten oikeusmuotoilijat ja teknologiatoimijat voisivat yhdessä muuttaa lakialan kulttuuria avoimemmaksi, innovatiivisemmaksi ja asiakaskeskeisemmäksi?
💬 Mia
Legal design ja Legal tech -toimijat voivat yhdessä tehdä kulttuurista vähemmän hierarkkisen ja enemmän dialogisen. Kun teknologia tuo uusia työkaluja ja design uusia näkökulmia, syntyy tila, jossa uskallamme kysyä: miksi teemme näin, voisiko tämän tehdä paremmin? Kulttuurimuutos alkaa siitä, että luomme turvallisen tilan kokeilla ja epäonnistua.
💬 Heikki
Psykologisesti turvallisen fiiliksen turvaaminen on minustakin keskeistä. Innovatiivisen kulttuurin luominen on tietenkin taitolaji ja voi kestää pitkäänkin. Toisaalta laajasti osallistavalla dialogilla muutos voi olla hämmästyttävän nopeakin. Itse muistan tällaisen taianomaisen kokemuksen kulttuuria kertaheitolla muuttaneesta yhteisdialogista. Uskon siksi itse todella paljon avoimen ja osallistavan dialogin voimaan. Glögidialogit ovat minusta osaltaan myös todistaneet avoimen dialogin voimaa.
Puhutaanko vähän innovointiin väkisin liittyvistä ”epäonnistumisista”. Korkea laatutaso on niin kovakoodattu lakialan arvoihin, että innovointiin ja teknologikokeiluihin väkisin liittyvä epätäydellisyys on usein vaikea pala.
Millaisia askeleita verkostomme tai itse kunkin oma organisaatio voisi ottaa, jotta koko alan rohkeus kokeilla uutta ja sietää epätäydellisyyttä kasvaisi konkreettisesti?
💬 Mia
Koko alan rohkeutta kokeilla uutta ja sietää epätäydellisyyttä voidaan vahvistaa monella tasolla. Verkostossa voisimme jakaa paitsi onnistumisia myös tarinoita siitä, mitä opimme epäonnistumisista, jolloin kokeiluista tulisi luonnollinen osa kehitystä. Voisimme järjestää uudelleen työpajan, jossa luomme geneerisen mallin organisaatioiden keskustelujen pohjaksi, tai perustaa “beta-kerhon”, jossa pieni joukko testaa uusia menetelmiä muiden puolesta ja raportoi havainnoistaan.
Organisaatioissa kulttuuria voidaan muuttaa tekemisen kautta: hyväksymällä, että ohjelmistoissa on bugeja, jotka korjataan, ja ottamalla käyttöön iteratiivisia prosesseja, joissa mallit paranevat vähitellen. Johtotason esimerkki on tärkeä – kun esihenkilöt itse kokeilevat ja myöntävät, etteivät ratkaisut ole heti täydellisiä, syntyy lupa muillekin. Retro-tyyliset keskustelut, joissa epäonnistumiset ja niistä opitut asiat nostetaan yhtä arvokkaina kuin onnistumiset, tukevat muutosta.
Tärkeää on myös palkitseminen: tunnustus rohkeista kokeiluista vahvistaa viestiä, että uutta kannattaa yrittää. Epätäydellisyys ei ole epäonnistuminen, vaan prosessin välivaihe kohti parempia ratkaisuja.
💬 Heikki
Kiitos loistoideoista! Voisi olla aika hauskaa jakaa verkoston kesken pahimpia epäonnistumisia – veikkaan, että kovin vakavia ne eivät ole. Verkostomme dialogeilla ainakin jatkamme yhdessä avoimemman ja innovatiivisemman kulttuurin kehittämistä koko toimialalle.
Luo tietopääomaa laadukkaasta datasta
Siirrytään nyt Legal Tech -talon ensimmäiseen kerrokseen eli dataan. Tämä kerros on erityisen keskeisessä roolissa alan muutoksessa. Tekoälyn mahdollistama automatisaatio ja analytiikka vaativat toimiakseen hyvää ja luotettavaa dataa.
Miten muotoilijat ja teknologiosaajat voisivat mielestäsi yhteistyössä parantaa datan laatua, hyödyntämistä ja sitä kautta lakialan palvelujen laatua?
💬 Mia
Data ei ole vain tekninen resurssi – se on tarina, jonka kerromme asiakkaista, palveluista ja yhteiskunnasta. Sen arvo syntyy vasta, kun se on jäsenneltyä ja löydettävää. Siksi luokittelu ja älykäs tägääminen ovat avainasemassa: ne muuttavat datan raaka-aineesta yhteiseksi resurssiksi. Legal tech -toimija voi tuoda tähän työkalut ja automaation, Legal design puolestaan varmistaa, että luokittelun logiikka ja tagit palvelevat käyttäjän todellisia tarpeita, ja että data ymmärretään ja visualisoidaan merkityksellisellä tavalla. Yhdessä voimme tehdä datasta paitsi tehokasta myös ymmärrettävää.
Asiakkaalle tämä tarkoittaa kohdennettuja ja ennakoivia palveluja, jotka vastaavat juuri hänen tilanteeseensa. Laadukas data toimii polttoaineena: se paljastaa piileviä ongelmia ja mahdollistaa ratkaisut, joita emme muuten näkisi. Samalla se vähentää päällekkäistä työtä, nopeuttaa päätöksiä ja vapauttaa aikaa luovempaan tekemiseen.
💬 Heikki
Pidän tarina-analogiastasi. Datan arvon vapauttaminen edellyttää aika paljon juristeille vieraita kyvykkyyksiä. Tämän takia tarvitaan tiivistä yhteistyötä, kuten sanoit. Tägääminen on hyvä esimerkki käytännön toimenpiteestä, minkä jokainen voi helposti toteuttaa. Data on todellakin ydinjuttu koko juridiikan arvoketjun kehittämisessä. Siksi jokaisen kannattaa pyrkiä tunnistamaan oman tiimin menestyksen kannalta tärkeät tiedot.
Verkostokeskustelummekin ovat muuten selvästi enemmän sisältäneet keskustelua datasta. Joulukuun tilaisuudessa saammekin tilaisuuden syventyä aiheeseen.
Työn ja prosessien kehittäminen luo tehokkuutta
💬 Heikki
Puhutaan seuraavaksi työn ja prosessien kehittämisen teemasta. Se on palveluiden käyttäjille näkyvä osa lakialan digitalisaatiota. Toimivat ja käyttäjäkeskeiset prosessit ovat perusta sille, että teknologia ja palvelumuotoilu voivat tuoda todellista hyötyä arkeen.
Millä tavoin voisimme yhdessä kehittää juridiikan prosesseja käyttäjälähtöisemmiksi, digitaalisemmiksi ja mitattavasti toimivammiksi?
💬 Mia
Jotta juridiikan prosesseista tulisi aidosti käyttäjälähtöisiä ja digitaalisesti toimivia, meidän on ensin pilkottava ne osiin ja tunnistettava, mitä kaikkea niihin kuuluu. Vasta silloin näemme, mihin vaiheisiin soveltuvat parhaiten tietyt työkalut – tekoäly, automaatio, data-analytiikka, muotoilu tai vaikkapa visuaaliset dokumentit. Käyttäjälähtöisyys syntyy siitä, että prosessi ei ole musta laatikko, vaan läpinäkyvä ja ymmärrettävä. Tämä vaatii juristeilta myös uudenlaisia viestintätaitoja: kykyä selittää monimutkainen selkeästi, luoda luottamusta ja samalla varmistaa, että ratkaisut todella palvelevat käyttäjän tarpeita. Kun tämä yhdistetään mitattavuuteen, saadaan prosesseja, jotka eivät vain toimi tehokkaammin, vaan myös tuntuvat sujuvammilta kaikille osapuolille.
💬 Heikki
Muotoilijoilla on todella paljon annettavaa tällä alueella prosessien ja organisaation kehittämisen kaikissa vaiheissa sekä oikean ratkaisun valinnassa. Kartan teknologiatoimittajille kehittyy tietysti myös todella kovaa osaamista prosesseista, joiden kehittämiseen he keskittyvät joka päivä. Ostajan puolella kannattaa hyödyntää tätäkin osaamista kyselemällä aktiivisesti näkemyksiä muun muassa siitä miten tekoäly tulee automatisoimaan prosesseja.
Muotoile luottamusta vahvistavia palveluita
💬 Heikki
Keskustellaan seuraavaksi palvelumuotoilusta. Legal Tech Glögit -verkoston keskusteluissa olemme tunnistaneet kolme keskeistä ydinajatusta tämän ”kerroksen” keskusteluista erityisesti uusia digipalveluita koskien.
Ihan aluksi on tärkeätä tunnistaa asiakkaalle merkityksellinen arvo – aina asiakkaan asiakkaisiin saakka. Sen jälkeen etsiä kipukohdat tai pullonkaulat, joihin ratkaisua ollaan muotoilemassa. Lopuksi aitoa asiakasarvoa tuottava palvelu on kyettävä jakelemaan tehokkaasti. Digipalveluissakin on luonnollisesti tärkeätä varmistaa, että lopputuloksena on aina luottamusta vahvistava asiakaskokemus.
Miten itse näet tämän yksinkertaistuksen, erityisesti nyt kun tekoäly on yhä enemmän osa juridiikan arkea? Miten legal designin menetelmiä voisi käyttää olemassa olevien teknologisten ratkaisujen jalostamiseen ja asiakaskeskeisyyden parantamiseen juridisissa palveluissa?
💬 Mia
Kun ihmiset pääsevät itse kokeilemaan, prototypoimaan ja vaikuttamaan ratkaisuihin jo ennen käyttöönottoa, syntyy omistajuus ja luottamus. Hyvin suunniteltu muutosviestintä taas ei ole pelkkää tiedottamista, vaan narratiivin rakentamista – miksi tämä muutos on merkityksellinen ja mitä se vapauttaa meille. Näin teknologia ei jää irralliseksi pilotiksi, vaan sulautuu osaksi identiteettiä ja yhteistä tekemistä.
Kun juristi ja muotoilija istuvat samaan pöytään alusta alkaen, lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Juristi tuo syvyyden sisältöön, muotoilija tuo rakenteen ja kokemuksen – yhdessä syntyy ratkaisu, joka on sekä juridisesti täsmällinen että käyttäjälle ymmärrettävä ja houkutteleva.
Konkreettinen etu on esimerkiksi nopeampi iterointi: ongelmia ei tarvitse korjata jälkikäteen, koska sekä sääntely- että käyttäjänäkökulma on huomioitu heti. Lisäksi riskit pienenevät, kun juridiset vaatimukset ja käytettävyys testataan rinnakkain.
Ja lopulta – on suorastaan lottovoitto, jos juristi on samalla muotoilija tai muotoilija juristi. Silloin kompassi ja kartta löytyvät samasta kädestä.
Asiakasarvo on hyvän taloudellisen tuloksen mahdollistaja
💬 Heikki
Erityisesti digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä tarvitaan tosi monenlaista osaamista ja kokemusta, joilla varmistetaan arvonluonti asiakkaalle. Keskusteltaisiinkin vielä lopuksi vähän lisää asiakaskokemuksen ja taloudellisten tulosten teemoista.
Onko keskustelumme pohjalta liian rohkeata todeta, että oikeusmuotoilun ja teknologiatoimittajien yhteistyön syventäminen on keskeinen keino tapa nopeuttaa muutosta, jonka lopputuloksena syntyy parempi asiakaskokemus ja vahvemmat taloudelliset tulokset?
💬 Mia
Ei ole liian rohkeaa – se on itse asiassa välttämätön toteamus. Legal design ja Legal Tech on nähty kuin kaksi rinnakkaista polkua, jotka yksin vievät eteenpäin, mutta oikeastaan vain yhdessä, ne muodostavat kokonaisen moottoritien.
Kun teknologia ja muotoilu kietoutuvat yhteen, syntyy ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan paranna asiakaskokemusta vaan myös tehostavat sisäisiä prosesseja. Kun prosessit suunnitellaan käyttäjän näkökulmasta – olipa käyttäjä asiakas tai oma tiimi – ne sujuvoittavat arkea, vähentävät kitkaa ja vapauttavat resursseja.
Ja kun sekä sisäinen tehokkuus että asiakasarvo kasvavat rinnakkain, myös taloudelliset tulokset seuraavat perässä – ei sattumalta, vaan johdonmukaisesti.
💬 Heikki
Meillä on lukijoissa paljon juristeja ja juristithan haluavat aina konkretiaa. Miten oikeusmuotoilijoiden ja teknologiatoimijoiden yhteistyö voisi mielestäsi konkreettisesti näkyä asiakkaiden arjessa? Esimerkiksi nopeutena, selkeämpänä kommunikointina tai kenties kustannussäästöinä?
💬 Mia
Yhteistyö voi näkyä asiakkaalle usein kaikkein arkisimmissa asioissa. Prosessit, jotka ennen veivät tolkuttomasti aikaa, ratkeavat nyt nopeammin. Asiakirjat, jotka ennen tuntuivat umpikujalta, avautuvat selkeiksi ja hahmotelluiksi kokonaisuuksiksi. Kommunikointi ei enää huku juridiseen jargoniin, vaan muuttuu vuoropuheluksi, jossa asiakas ymmärtää oman tilanteensa ja vaihtoehtonsa.
Juristiasiakkaalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea tehokkuutta: vähemmän päällekkäistä työtä, parempaa datan vertailtavuutta ja nopeampaa päätöksentekoa. Ei-juristille se merkitsee saavutettavuutta ja varmuutta – palvelu avautuu kielellä ja visuaalisuudella, joka tuntuu omalta ja ymmärrettävältä.
Kustannuksissakin ero on selvä: kun turha työ ja kitka karsiutuvat, asiakas saa enemmän arvoa vähemmällä rahalla. Mutta ehkä tärkeintä on tunne – asiakas kokee olevansa mukana prosessissa, ei sen ulkopuolella. Juridiikka toimii silloin, kun se luo luottamusta ja varmuutta arkeen. Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse näkeä kulissien takana olevaa teknologiaa tai muotoilua – hän kokee vain, että palvelu toimii.
💬 Heikki
Sitten vielä viimeinen kysymys. Entä miten verkostomme ja yhteistyömme alan toimijoiden kesken voisi tuoda lakialalle kilpailuetua ja kasvattaa alan taloudellista arvoa tulevaisuudessa?
💬 Mia
Verkostojen voima on siinä, että ne mahdollistavat jotain, mitä yksittäinen toimija ei yksin voisi rakentaa. Kun Legal design- ja Legal tech -toimijat yhdistävät osaamisensa ja jakavat oppinsa avoimesti, syntyy uudenlaisia palveluja ja prosesseja, jotka ovat ketteriä, skaalautuvia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Tämä tuo alalle selvää kilpailuetua: asiakas saa laadukkaampia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja, ja koko ekosysteemi vahvistuu.
Suomen kaltaisessa pienessä maassa yhteistyö on erityinen valtti – verkostomaisuus tekee meistä nopeampia ja rohkeampia kuin monissa isommissa markkinoissa, joissa toimijat usein kilpailevat keskenään suljetusti. Kun onnistumme yhdistämään teknologian, muotoilun ja juridiikan voimavarat, vahvistamme paitsi yksittäisten toimijoiden onnistumisia myös koko alan kykyä uudistua ja pysyä relevanttina muuttuvassa maailmassa.
💬 Heikki
Kiitos paljon Mia tästä innostavasta keskustelusta ja kiitos kaikille lukijoille! Tästä on hyvä jatkaa yhteistyön kehittämistä vaikkapa Legal Design Summitissa 10.-12.9.2025 tai seuraavassa Legal Transformation -verkoston dialogissa Suomessa tai Ruotsissa.
Innovatiivista syksyä kaikille lukijoille!
Heikki Ilvessalo
toimitusjohtaja
Ilves
