Havaintoja LegalTechTalk TechTorgetin sivutapahtumasta
Vietimme viime viikon Lontoossa järjestetyssä TechTorgetin Nordic-sivutapahtumassa, joka pidettiin ennen LegalTechTalkia. Tapahtuma kokosi yhteen oikeudellisen alan muutosta rakentavia ja johtavia asiantuntijoita, ja keskustelu osoittautui yhdeksi hyödyllisimmistä, joita olemme käyneet tekoälystä ja juristityöstä.
Lämmin kiitos TechTorgetin tiimille, Dorte Carlssonille, Erik Ødegaardille, Helena Hallgarnille ja Peter van Damille erinomaisesta tapahtumasta sekä arvokkaiden keskustelujen mahdollistamisesta oikeudellisen työn tulevaisuudesta.
Oli inspiroivaa kuulla monia näkökulmia siihen, miten tekoäly jo nyt muuttaa oikeudellista alaa. Keskeinen havaintomme oli, että keskustelu tekoälystä juridiikassa on siirtymässä työkaluista kohti organisatorista muutosta.
Olemme jo pitkälti ohittaneet kysymyksen siitä, mitä tekoäly pystyy tekemään. Keskustelun keskiössä olivat nyt kysymykset siitä, miten juristityö muuttuu, miten organisaatioita tulisi johtaa ja lopulta miten arvoa luodaan, kun tekoälystä tulee osa jokapäiväistä oikeudellista palvelutuotantoa.
Neljä teemaa puhuttelivat meitä erityisesti, koska ne liittyvät läheisesti siihen, mitä rakennamme Ilveksellä asiakkaillemme.
Tekoälykokeilut eivät vielä ole tekoälystrategiaa
Monet organisaatiot kokeilevat tekoälytyökaluja, piloteja, työpajoja, prompt-koulutuksia ja käyttötapausten kartoitusta. Tämä on tärkeää, mutta se ei vielä ole strategia.
Strategiassa on kyse siitä, mitä organisaatio haluaa muuttaa ja millaiseksi se haluaa kehittyä rakentaakseen kilpailuetuaan. Kaikki alkaa ymmärryksestä siitä, miten työ tällä hetkellä tehdään.
Todelliset kysymykset ovat:
- Miten kiireiset juristit muuttavat työskentelytapojaan ja ajatteluaan?
- Missä tekoäly aidosti parantaa laatua, nopeutta ja kannattavuutta?
- Missä tarvitaan uusia rooleja, prosesseja ja johtamiseen liittyvää dataa sekä ihmisille että tekoälylle?
Työkaluja voi ostaa.
Uutta toimintatapaa on johdettava.
Tekoälyn aikakaudella strategia tarkoittaa organisaation tietoista uudelleenmuotoilua sen ympärille, miten työ halutaan tulevaisuudessa tehdä.
Et voi johtaa muutosta, jota et näe
Jos emme tiedä mitä työtä tehdään, kuka sitä tekee, missä kontekstissa, millä työkaluilla ja millä kustannuksella, muutoksen johtaminen on erittäin vaikeaa.
Tämä korostuu entisestään silloin, kun osa oikeudellisesta työstä nopeutuu, automatisoituu tai siirtyy osittain tekoälyn avustamaksi.
Vanhat mittarit eivät enää riitä.
Perinteiset, käsin kirjatut työaikamerkinnät ilman aktiviteettidataa kertovat vain osan totuudesta. Asianajotoimistot tarvitsevat syvemmän näkymän työn todellisuuteen.
Ilveksellä kutsumme tätä kyvykkyyttä nimellä Legal Work Intelligence.
Jotta tekoälyn käyttöönotto onnistuu, toimisto tarvitsee omaa työdataansa, kontekstidataa, metatietoa sekä juristien tekemää validointia.
Tuntiveloituskeskustelu on pohjimmiltaan keskustelua johtamismallista
Keskustelu tuntiveloituksesta palaa esiin yhä uudelleen, mutta tärkein kysymys ei ole se, häviääkö laskutettava tunti.
Syvempi kysymys on se, että tunti on muuttunut paljon muuksi kuin laskutusyksiköksi. Se toimii tavoitteiden, bonusten, kannattavuuden ja urakehityksen perustana. Tekoäly haastaa tämän logiikan.
Jos tekoäly nopeuttaa osia työstä, miten palvelu tulisi hinnoitella? Jos työn tuottaminen jakautuu yhä enemmän juristien ja tekoälytyökalujen kesken, miten ymmärrämme työn todelliset tuotantokustannukset ja sen, missä arvo syntyy?
Kun toimistot siirtyvät kohti kiinteitä palkkioita, arvoperusteista hinnoittelua tai tuotteistettuja palveluita, niiden on saatava selkeämpi käsitys oikeudellisen työn eri osatekijöistä, siitä, miten nämä osatekijät luovat arvoa ja mitä niiden tuottaminen maksaa.
Aika voi edelleen säilyä osana laskutusta, mutta tekoälyn aikakaudella oikeudellinen työ tarvitsee tuekseen rikkaamman johtamismallin sekä parempaa dataa.
Et voi hinnoitella lopputuloksia, jos et ymmärrä omaa tuotantokustannustasi.
Monilla muilla toimialoilla voidaan kertoa tarkasti, mitä prosessin eri vaiheet maksavat ja kuinka kauan ne kestävät. Juridiikassa tähän pystytään harvemmin, koska toimiala on pitkälti nojannut siihen, että ihmiset kirjaavat tuntejaan jälkikäteen manuaalisesti. Tämä kertoo hyvin vähän siitä, miten työ todellisuudessa tehtiin.
Ennen kuin toimisto voi siirtyä kiinteisiin palkkioihin tai arvoperusteiseen hinnoitteluun luottavaisin mielin, sen on ensin nähtävä oma työnsä selkeästi.
Tekoäly tuo mukanaan myös kustannuksia, joita perinteisiä työajanseurantajärjestelmiä ei koskaan suunniteltu mittaamaan. Kun osa työstä tehdään juristin toimesta ja osa tekoälyagentin avulla, pelkät tunnit eivät enää kerro, mitä työn tekeminen todellisuudessa maksoi tai mihin katteet muodostuivat.
Sen ymmärtäminen, kuka teki mitä, millä työkaluilla ja missä kontekstissa, on yhä tärkeämpi osa kannattavuuden ymmärtämistä.
Laskutettavan tunnin rooli muuttuu.
Yhtenä vaihtoehtoisena hinnoittelumallina se ei ole katoamassa mihinkään, mutta se kehittyy paremmaksi.
Muistin varassa jälkikäteen syötetyt tuntikirjaukset eivät ole läpinäkyviä.
Parempi vaihtoehto on laskutus, joka perustuu todelliseen aktiviteettidataan ja näyttää, mitä työtä on tehty, mukaan lukien tekoälyn avulla tehty työ.
Tekoäly pakottaa määrittelemään juristin arvon aiempaa selkeämmin
Yksi strategisesti kiinnostavimmista keskustelunaiheista oli kysymys siitä, mikä osa juristityöstä on tuotantoa ja mikä osa harkintaa.
Tarkastelimme tätä teemaa myös toisesta näkökulmasta maanantaina 15. kesäkuuta järjestetyssä Legal Design Summit Brainfactory -sivuapahtumassa yhdessä Mia Ihamuotilan ja Malin Männikön kanssa: millaiset ajattelutavat ja osaamiset kuuluvat harkintaa vaativaan asiantuntijatyöhön ja mitkä puolestaan tuotantoluonteiseen työhön.
Tekoäly voi tukea, nopeuttaa ja osittain automatisoida monia oikeudellisen työn tuotantoon liittyviä vaiheita, mutta se ei poista juristin vastuuta, velvollisuuksia tai oikeudellista vastuunkantoa.
Päinvastoin.
Mitä enemmän tekoälystä tulee osa työn tekemistä, sitä tärkeämpää on määritellä selkeästi sekä ihmisten että tekoälyjärjestelmien roolit ja vastuut.
Tällä on vaikutuksia myös nuorten juristien kehittymiseen ja urapolkuihin.
Perinteisesti oppiminen on tapahtunut pitkälti tuotantoluonteisen työn kautta. Asianajotoimistojen onkin pohdittava, miten tulevaisuuden juristit voivat oppia ammatillista harkintaa aiempaa järjestelmällisemmin jo uransa varhaisessa vaiheessa samalla kun rakennetaan osaamista uudenlaisen oikeudellisen tuotantojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Kun tuotantovaiheet automatisoituvat yhä enemmän, ammatillinen harkinta ja oppiminen ovat yhä riippuvaisempia siitä, että käytettävissä on oikea konteksti, tieto ja organisaation kokemus.
Toisin sanoen se, mikä tekee kokeneesta juristista arvokkaan, ei ole pelkästään tieto sinänsä.
Yhä tärkeämpää on kyky tulkita tietoa oikeassa tilanteessa, tehdä perusteltuja arvioita ja ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa sekä toimintaympäristöä.
Tekoäly voi auttaa tiedon käsittelyssä, mutta se ei korvaa tätä harkintaa.
Juuri siksi tulevaisuuden asianajotoimiston kilpailuetu rakentuu yhä enemmän sen varaan, miten hyvin organisaatio pystyy kehittämään, jakamaan ja ylläpitämään tätä osaamista.
Mitä seuraavaksi oikeudelliselle alalle?
Kaikkia neljää teemaa yhdisti yksi keskeinen tekijä: ihminen.
Onnistunut tekoälymurros ei ole pelkästään työkaluja, dataa tai johtamismalleja. Se liittyy ennen kaikkea siihen, miten juristit oppivat, rakentavat luottamusta, omaksuvat uusia toimintatapoja ja muokkaavat omaa ammatillista rooliaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
TechTorget vahvisti näkemystämme siitä, että oikeudellisen tekoälyn seuraavaa vaihetta ei ratkaista yhdellä työkalulla, yhdellä mallilla tai yhdellä pilotilla.
Ratkaisevaksi kysymykseksi nousee se, kuinka hyvin oikeudelliset organisaatiot ymmärtävät omaa työtään ja ovatko ne valmiita rakentamaan tämän ymmärryksen ympärille uudenlaisen johtamisen infrastruktuurin.
Juuri tätä ongelmaa me Ilveksellä ratkomme.
Uskomme, että tulevaisuuden asianajotoimisto tarvitsee Legal Work Intelligence -kerroksen: datalähtöisen perustan, jonka avulla organisaatio voi
oppia jatkuvasti omasta työstään
kehittää ammatillista harkintakykyään
parantaa toimintaansa jatkuvasti
ymmärtää paremmin, miten arvoa luodaan asiakkaille
Tällainen näkymä työhön auttaa organisaatioita tekemään parempia päätöksiä niin tekoälyn käyttöönotosta, palveluiden kehittämisestä, resursoinnista kuin hinnoittelustakin.
Lämmin kiitos vielä kerran järjestäjille ja kaikille keskusteluun osallistuneille.
Tämä on keskustelu, jota kannattaa jatkaa.
Lisää näkemyksiä aiheesta löydät seuraamalla toimitusjohtajaamme Heikki Ilvessaloa LinkedInissä.
